Hiljaista eloa ja muuta pohdittavaa

Hiljaista tuntuu olevan kasvien suhteen. Nyt on todella odottava tunne, että milloin mahtaa ponkaista hydroon siirretyt kasvit kasvuun. Kuvan Serrano on nyt sellaisen viikon ollut bubblerissa ja kukan se on siihen saanut aikaiseksi. Jos jotain muutakin voi sanoa, niin aavistuksen on liian kovat lannoitteetkin kasvilla, sillä lehdet näyttää rullaantuvan.

Hiljaista täällä muutenkin on ollut viimeisen viikonaikana, kun on tarinan rustaaja ollut vatsataudissa ja kuumeessa. Ei siis ole ollut virtaa tehdäkään mitään isompia myllerryksiä kasvien, saatikka muidenkaan asioiden suhteen. Jotain täytyy keksiä myös siihen tilanteeseen, että saan mahdutettua kasvit sisään ja varastoon. Muutamista kituvista kasveista olen päättänyt luopua kokonaan pois, sillä ei näytä sadon suhteen olevan mitään tehtävissä. Onpa noita mystisesti jokunen hävinnytkin. Turbo Pubea kun ei löydykään enää yhtikäs mistään. Itämässä niitä kuitenkin mulla oli. Muutkin Pubet ovat toisaalta niin kituvan oloisia, että varmaan luovun niistäkin. Syy taitaa yksinkertaisesti huonoon kasvuun olla se, että varastossa lämpötila nousee liian korkeaksi, että tämän lajin edustajat viihtyisivät, saatikka kasvaisivat. Muutamia kasveja saan onneksi vielä luovutettua muutamalle chilipäälle.

Muutamia kuvia tietysti voisi laittaa, jotta näkee missä vaiheessa ollaan tässä vaiheessa kevättä. Luvan kanssa voi sanoa, että myöhässä ja reippaasti. Monesta on siis turha mitään isompaa odottaa. Olisi pitänyt hydroilu aloittaa jo ajat sitten. Kuvan praetermissum on kuitenkin, vaikka pieni vielä onkin, silti ihan virkeän ja hyvän näköinen.

Kuvan frutescens on kasvattanut ihan reippaan kokoiset lehdet, mutta lehtien ryppyisyys ei ole enää niin voimakasta, kuten aikaisemmin oli. Voisihan tuosta napsaista latvan pois, mutta frutehan ei ole minkään näköinen, jos haaroittuu aivan liian alhaalta. Puumainen runko saa mielestäni kasvaa ensin pituutta, ennen haaroja.

Mulato Isleño on yksi annuumien edustajistani ja vaikka en kauheasti Poblanon mausta juurikaan tykännyt viime kesänä, niin ajattelin tätä testata. Mulatohan on kaiketi pitkälle samankaltainen, kuin Poblano, mutta tämän hedelmistä pitäisi ilmeisesti tulla suklaanruskeita. No aika näyttää ja makuhermot tuomitsee. Hydroon siirrettävä vielä tämäkin, että innostuu kasvamaan. Vielä ehtii!!!

Ensimmäinen rhomboideumin marja on paikallaan ja kasvaa hiljalleen kokoa. Ei vielä mikään iso marja, mutta saavutus selkeästi tuokin, sillä ei noita marjoja tullut tänne viime kesänäkään, vaikka paljon kukkia tekikin. Tämä kasvi on siis viime kesänä mulla kasvaneesta pistokas. Odotukset ovat siis vieläkin korkeammat kasvin suhteen.

Yksi uusista chacoënsin edustajista on siis tykännyt käydä marjoja tekemään. Kuten kuvasta näkee, niin ei aikaakaan kun muutamasta kukasta nököttää marja pystyssä.

Pistokkaat juurtuvat

Ulupica Large C. cardenasii var. pendulum

Kun tuossa joku viikko sitten kävin Kuopiossa moikkaamassa hyvää ystävää. Tulin ottaaneeksi muutamia pistokkaita parista kasvista samalla, kun rohmusin joitain kasveja matkaani. Pistokas kokeiluun laitoin silloin kolme C.rhomboideumin oksaa ja muutaman Ulupica Largen. Nyt näyttää siltä, että onnekseni juurtuminen on hyvällä mallilla, sillä kaikki kolme rhomboa ovat juurtumassa ja ainakin siis yksi Ulupica Largen oksa. Kuvaan on siis päässyt yksi niistä Ulupican oksista. Kohta pääsee kyseisiä kasveja istuttamaan ensimmäiseen kasvualustaansa, joko turpeeseen tai sitten hydroon. Jonkun rhombon oksan voisi kokeilumielessä laittaakin hydroon, sillä monella tuntuu siinäkin olleen ihan hyviä kokemuksia. Viime vuoteen verrattuna pistokkaiden kokeilu on onnistunut täydellisesti, sillä en saanut edellisellä kaudella yhtään pistokasta aikaiseksi vedessä. Ainoa onnistunut pistokas oli flexuosumin pisto, kun tökkäsin sen vain märkään turpeeseen. Lieneekö nyt ollut osana onnistumista, että laitoin veden sekaan ihan aavistuksen lannoitetta ja merileväuutetta? Toissa kaudella kuitenkin pistot onnistuivat hyvällä menestyksellä vedessäkin.

C. lanceolatumin kukka saa sävyä 

Auringon valon lisääntyminen on selkeästi näytellyt osaa, että muun muassa lancen kukkiin on tullut enemmän sävyä kerta kerralta lisää. Ainut silmiinpistävä havainto on se, ettei tällä kertaa ole siitepölyä laisinkaan. Kasvi on jaksanut kukkia koko ajan ja tehnytkin niitä kukkia monta kymmentä, mutta harmikseni ei ole ainuttakaan marjaa alkanut vielä työstämään. Sen aika lienee koittavan sitten kesemmällä, toivottavasti.

Loppuun sitten muutama sananen tomaateista, jotka itämään laittelin. Kun siemeniä tuossa jokin aika sitten sain ja ohjeeksi tuli joidenkin lajikkeiden osalta, että laittaa reilusti, kun ei välttämättä hyvä itävyys ole. Nyt olen kuitenkin sen verran hyvässä pulassa, että tomaatteja on tulossa näillä näkymin noin sata tainta. Täytynee siis parhaat valita itselleni päältä ja luovutella niitä sitten naapureille, sekä työkavereille että ei tarvitsisi heittää hukkaankaan liian montaa.

Hydroilun aloittaminen

Niin! Koska aika ei riitä aina kasveille työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen takia, on aika siirtyä siihen aavistuksen helpompaan kasvatukseen, eli hydroiluun. Olen hieman itseäni moittinut siitä, että en kerkeä aina kasvejani olla huoltamassa silloin, kun ne edes tilkkasen vettä olisivat vailla, niin palkinto kasveilta isännälle on se, että lakoon mennään ja jäädään pois tulevalta listalta. Hieman onnea onnettomuudessa kävi, vaikka useampi taimi oli viimeisiään vetelemässä, mutta kuivuudesta huolimatta ainoastaan 7 Pot White ja Cauchon taimet kuolivat. Tämä pisti kasvattajalla huomiokellot soimaan ja asiaan oli tultava muutos, taikka ei ensi kesänä montaa rehua välttämättä auringonvaloa näe.

Tongittua ja käännettyä koko taimiston ja varasto ympäri, missä kasvejani tällä hetkellä kasvatan, hieman onnenkantamoinenkin sattui silmääni, sillä aivan vahingossa löytyi taimi jonka luulin jo listaltani menettäneeni. Se vihonviimeinen!

Sieltä löytyi, kuin löytyikin yksi kappale hyvässä lehdessä olevia taimia 7 Pot Whitea, luojan kiitos! Vaikka en uskovainen olekaan. Tämä taimi pääsee viikonloppuna bubbleriin kasvamaan, niin kasteluhuolet osittain helpottuu ja mahdollisuus satoonkin elää.

Kerran kuvia lupasin kevään taimista ottaa jossain vaiheessa, niin muutamia tuli räpsittyä sitten tämän päivän nimissä. Yllä olevassa kuvassa on pari kuukautta vanha villi kasvi C. chacoënse PI 273419, kuten kuvastakin sen osaa jokainen lukea. Calyx hampaat on nähtävissä nupuista, jotka ovat kohtapuoliin aukeamassa. 

Samanikäinen taimi chinensen edustajista, mikä kantaa nimeä Enorme Caliente, myös aloittanut nuppuilun. Ehkä vesiviljelyyn tämäkin yksilö pääsee viikonloppuna.

Pari vuotta idättelyä yritetty tämänkin lajikkeen kohdalla ja nyt kasvi on yllättävän hyvinvoimaisen näköinen pieni taimi. Aavistuksen näyttäisi kovat lannoitteet olevan, sillä lehdistä näkee, että käpristyvät hieman ylöspäin. 

Viimekesäinen satokone ja äärimmäisen herkullinen marjoiltaan oleva chinense Charapita on aloittanut nuppuilunsa. Kuten viimekin vuonna, niin samoiten tänä vuonna kyseinen kasvi pääsi tänään passiivihydroon, jossa tuntui heräävän turvekasvatuksen jälkeen kirjaimellisesti henkiin.

C.chinense CGN 23255

Kuvassa oleva CGN 23255 villihkö chinense olkoon esimerkkinä siitä, kuinka turvekasvatuksesta vaihdetaan vesikasvatukseen ja tässä tapauksessa passiivihydroon. Chilinkasvattajalle kyseessä on luonnollisesti normaali ja helppo juttu, mutta koska lukijoita riittää monimuotoisesti chiliharrastajien ulkopuoleltakin, niin käytäköön tämä läpi tässä.

Kasvi on poistettu turveruukustaan ja lioteltu ensimmäisessä vedessään, samalla hieman juuria aukoen ja pyörittäen turvemöykkyjä irti hennoista juuristaan. Ensimmäiset vedet on varsinkin omakotiasumisessa kantaa tunkiolle, etteivät turpeet likaa ja tuki viemäriä.

Toisen pesun jälkeen juuret alkavat näyttää sen verran puhtailta, että enempää niitä ei tarvitse pestä, sillä täysin puhtaita niiden ei suinkaan tarvitse olla. Muutama pieni turpeen palanen sieltä löytyy, kun oikein tarkkaan tutkii.

Seuraavaksi sekaan vulcaponicit ja merileväuutteet, noin korkillinen. Tarkoituksena on pitää passiivikasvatusta bioponisena. Nyt enää joukkoon ruukku, sorat ja kasvi.

CGN 23255 muuttanut passiivihydoon

Passiiveihin pääsivät myös Charapita ja Mata Frade. Lisää hydroiluun siirtämistä sitten viikonloppuna, kun vapaata on jälleen.

Tomaattien idättelyt mielessä

C.rhomboideum kukkii pistokkaana

Vaikka aiheena onkin tomaattien idättely ja lajikkeiden pohdiskelua, niin kärkeen on hyvä pistää kukka kuva tuollaisesta C.rhomboideumista ja sen parista kukasta. Kauniita ovat pieniä kellomaisia keltavihersävyisiä. Erikoiseksi tämän kukkimisen tekee se, että kyseessä on pistokas ja vielä ihmetystä lisää se, että uusia nuppuja tulee muutama lisää. En tiedä sitten miten yleistä sellainen on, mutta nyt se on nähty ominkin silmin. Varsin elinvoimaiselta kasvi siis vaikuttaa ja hjuva niin. 

Pidemmittä puheitta siis asiaan, mitä oli tarkoituskin tällä kertaa esille tuoda. Elikkä siis on pikku hiljaa tullut se aika taas vuodesta, kun pitää tomaattejakin ruveta mietiskelemään tulevaa kesää varten. Kun noita lajikkeita rupesin kasaamaan tätä hetkeä varten, oli mielessäni sellainen asia, että kyseisten lajikkeiden pitää olla suhteellisen kookkaita hedelmiltään ja ehkä muutama eksoottisuuskin tuo lisää jännitystä. Siitä varmaan pitää huolen lajike nimeltään Osu Blue Tomato, mikä kypsyykin oikein tumman siniseksi lähes mustaksi. Sisältä hedelmäliha näyttää erittäin lihaiselta ja kauniin punaiselta. Maku jakaa maistelijat kahteen kastiin, eli tykkää tai on sitä vastaan. Itse löydän toivottavasti vastauksen ensi kesänä. Muita varsin erikoisia tomaatteja on, esimerkiksi White Queen, minkä hedelmä on jo nimeenkin viitaten valkoinen. Hedelmäliha on kauttaaltaan myös valkoista, ehkä aavistuksen keltaiseen taittuen. Tomaateista lisää infoa, kun on mitä maisteltavaa ja kerrottavaa niistä, toki joitain kuvia voi kukista ja kasvusta tulla myös. Nyt sitten siihen kasvatuslistaan, mikä on mielenkiintoinen.

- Arbuznij

- Black Russian

- Costaluto Fiorentino

- Costaluto Genovese

- Eksootika

- Giant Tree Tomato

- Green Zebra

- Japanese Trifele Yellow

- Moscow Delicacy

- Osu Blue Tomato

- Plum Lemon

- White Queen

Muita idätyksiä yrttipuolelta ovat, muun muassa basilikoita, joista uutena kokeiluun tulee kanelibasilika ja sitruunabasilika. Entisenä listalla se kestosuosikki punalehtinen basilika. Muita yrttejä vielä pitää miettiä lisää.

Ja koska kevään makkaranpaisto kausi on aukaistu ja polkaistu käyntiin, niin totta kai siitä lopuksi voisi hienon kuvankin laittaa, kun sattui kamera olemaan mukana.

Hyviä keväisiä kelejä kaikille tasapuolisesti!

Muutamassa päivässä tapahtuu paljon!

PI 659106 C.chacoënse 

Ensimmäinen kukkimaan ryhtynyt chacoënse on siis päättänyt käydä testaamaan, josko pysyisi eka marja siinä kiinnikin. On se hieno vain havaita, että kevään ei edes vielä teineistä voi tulla jotain. Aikaistahan tuo on sanoa vielä, mutta vankasti se vaan siltä näyttää, että pysyy. 

Noh, pysyi tai ei! Silti, jos on noita esikouluikään päässeitä taimia on ja aloittaa kukkimisen ja hedelmän tuoton, niin riittää vielä tälle keväälle noita juuri synnytyslaitokseltakin kotiutuneita. Viimeisimmät kapaloidut vauvelit olisivat eximiumeita ja nimekseen ristittyjä CGN 19198 ja CAP 470. Ei välttämättä kauneimmat nimet pienimmille, mutta kerran ovat sitä sortimenttia, mitä ovat niin sallittakoon se heille.

CGN 19198 C.eximium

Ja toiseksi ristityksi tullut kantaa nimeä.

CAP 470

Muutamia siis löytyy näitä kasveja molempiakin, joten mahdollisuudet ovat puolet paremmat. Eroavaisuuksia näistä löytyy, kuten meistäkin. Nuoret taimet sirkkavaiheessa ovat väriltään eroavaisia toisistaan sitten, että tämä CGN 19198 kasvattaa sirkat ja ensi vartensa kauniin vihreäksi, kun taas tämä CAP 470 aloittaa kasvunsa hieman violetinsävyyn taittaen. Samalla tavalla ovat eximiumeista käyttäytyneet CAP 470 verrattuna CGN 21502 ja CAP 1491, mutta sittemmin kasvaneet tuoretta kasvuaan vihreänä. Jos en väärin muista, niin samalla tavalla taisi tehdä myös CGN 24332. Uskoisin että siinä voisi tämän kevään viimeisimmät idätyksen tulokset olla viimein kartalla, ellei sitten vielä yllätyksiä nouse laatikosta, kuten C.galapagoense. Kaikkia juttuja ei varmaan ole suotavaa paljastaa kerralla, että mielenkiinto säilyy sekä allekirjoittaaneella, että sitten niillä lukijoillakin. Tästä on hyvä jatkaa eteenkinpäin.