tiistai 25. helmikuuta 2014

NFT kasvatuskausi polkaistu käyntiin.

Ja niin se on sitten neitsyys menetetty tällekin kasvatusmuodolle. Niin, vesikasvatuksia on tullut tosiaan harrastettua jo monta vuotta, mutta ihan ensimmäistä kertaa kokeilussa on NFT, eli Nutrient Film Techinque. Hurahdinpa sitten ihan kunnolla, että päätin tilata toisen samanlaisen hydron, kun ei yksi voi millään riittää mihinkään. No sen näkee jälkeenpäin, että tuleeko näistäkään mitään, kun melko myöhäiselle meni tämän aloitus. Jos kuulopuheet pitävät paikkansa, niin pitäisi ehtiä hyvinkin vielä kesäksi kunnon kasveiksi, sillä monesti ovat kerinneet ihan hyvin bubbleri hydrotkin tuottamaan satoa kesän päätyttyä.

Niin, hieman epäilin tätä laitetta kasatessa, että mitenkähän monta kasvia on hyvä määrä, ettei mene liian pieneksi tila kasveilla. No, kerran kyseessä on ensimmäinen kertani, voi hieman määrä olla liian suuri, onhan niitä siinä kuusi tainta. No toiseen lupaan laittaa hieman vähemmän, eli onhan se yksikin vähemmän. Tietysti kaikkein paras olisi jos laittaisi vain kolme, mutta eihän sitä millään osaa olla ahnehtimatta. Voisihan siitä päivän puuhastelusta tietysti muutamien kuvien kera tehdä yhteenvetoakin. Ihan kaikista vaiheista kuvia ei ole, mutta eiköhän näiden parissa puuhastelleet sen jo tiedä ennestäänkin. Toki kirjoitan sen mitä osaan, kun ei kaikilla näitä vehkeitä ole ollut käytössä.

Ensimmäisenä homma lähti käyntiin sillä, että piti nostaa niskasta ja tempaista ihan kunnolla, että homman sai ylipäätänsä käyntiin. Työ vie voimista veronsa, eikä aina ykkösvapailla jaksa tehdä aina mitään. Olla vaan ja heiluttaa varvastaan. Lajikkeet olin jo valinnut muutamaa päivää aikaisemmin, joten niihin ei enää tarvinnut aikaa käyttää. Sattuipa siinä silti pieni erehdys, kun tulin laittaneeksi vahingossa kivivillaan väärän kasvin, minkä olin alun perin valinnut. Noh, eipä tuo iso moka tietysti ollut, kun sen voin laittaa seuraavaan NFT:n. Olipa sitä tarkoitus tehdä vapaapäivänä paljon muutakin, mutta jokainenhan sen tietää, että tunnit loppuvat väkisinkin kesken, kun näihin hommiin ryhtyy. Sen verran aikaa vievää hommaa nämä joskus osaavat olla, ja pitäähän sitä luonnollisesti tehdä ruokaa siinä välissä nälkäisille koululaisille ja emännälle.

Niin, siis hommahan lähti siitä käyntiin, että laskin ämpärin 40 litraa vettä ja nostin lannoitteet 2.0 EC-arvoon, toki tuossa vasemmanpuoleisessa kuvassa se oli jo kerinnyt tipahtaa hieman, pH:n säädin 5.7, mikä on riittävän lähellä sitä optimia 5.5. Lannoiteneste kun on säädetty valmiiksi, oli aika kastaa kivivillakuutiot lannoitteissa, että pH säätyy oikealle tasolle ja lannoittuvat siinä samalla. Mikäs sen parempi käyttää aika hyväkseen kivivilloja odotellessa, kun siirtyä kasvien kimppuun.

Koska minulla ei ollut kivivillassa kasvaneita kasveja entuudestaan, oli aika ryhtyä pesemään turvekasveista juuria. Enimmät turpeet luonnollisesti karistellaan ja irrotetaan käsin, minkä jälkeen vesiastiassa erittäin kevyesti hierotaan juuripaukuista turve pois. Hieman toimenpidettä helpottaa, kun muistaa edellisenä iltana kastella turve valmiiksi sopivan märäksi. Liian kuiva turve on paljon hankalampi pestä ja juuret särkyvät paljon helpommin. Jos tästä kaudesta saan hyvät kokemukset, niin ensivuonna takuulla idätän NFT kasvit kivivilloihin, ei sillä etteikö tuo olisi kivaa tuo juurien pesukin, mutta säästyy turhaa aikaa.


Kuten jo kerkesin mainita, niin tosiaan muutama työvaihde jäi valitettavasti kuvaamatta, sillä kun ei apukäsiä ollut saatavilla, niin en itsekään viitsinyt pestä koko ajan käsiä, että sai valokuvan napanneeksi. Homman nimihän oli seuraavaksi leikata kivivillakuutiot kyljestä halki niin, että niihin sai taimet juurineen laitettua väliin. Ja kun homma oli suoritettu, oli aika leikata harsot kouruun niin, että hieman kankaat yltävät rännistä alemmaksi. Sama lannoitevesi, minkä olin aikaisemmin tehnyt kivivillakuutioiden kalibrointiin, käytin tässä luonnollisesti hyväksi. Lisäsin vain hieman lannoitetta ja tietysti pH-Downia, että lopullisen nesteen EC-arvo oli siinä 1.2 paikkeilla. Ei liian iso, mutta ei liian pienikään. Valmis kuvahan olikin siellä ensimmäisenä, tosin hieman keskeneräinen projekti on siinä mielessä, että pitää kehitellä suojat noille kivivilla kuutioille.

Tarkoitus olisi vielä ollut tänään viritellä käyntiin taimi bubblerikin, mutta koska vuorokaudessa ei ole tarpeeksi tunteja, niin piti se projekti jättää suosiolla huomiselle. Muutaman passiivisen hydron minä kuitenkin virittelin käyttöön, sillä ne olivat paljon nopeampia toimenpiteiltään. Olinhan minä tänään kerinnyt pestä hieman hydrosoraakin verkkoruukkuja varten. Loppuun muutama kuva biobonisesta passiivihydro virityksestä ja käyttöön laittamisesta.






keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Viimeiset idättelyt kaudelle 2014

Joo, eipä ole tullut päiviteltyä tätä blogia taas ihan äsken, mutta eipä täällä Sushrajalla mitään niin suurta ole tapahtunutkaan. Paljon pieniä kasveja, joita kaikilla on tässä vaiheessa kautta. Hienoa todeta kuitenkin, että pääosin kaikista lajikkeista on kasvi vielä kasvamassa, osasta kaksikin. Hydrokautta en ole uskaltanut vielä edes aloittaa, sillä tilanpuute on kaikkein suurin syy. Enkä meinannut uusia kasveja enää siihen idätelläkään, vaan ajattelin pestä turvekasvit ja ne laittaa NFT:hen ja bubblereihin kasvamaan. Sen verran hyviä kokemuksia on tuosta tavasta, niin miksi ei nytkin voisi niin tehdä. Paljon on hienoja uusia lajikkeita listalla, joten erittäin suurella mielenkiinnolla odotan tulevaa kesää 2014. Niin, pitäähän sitä laittaa jotain infoa viimeisimmistä idätyksistä, tai sanoisiko viimeisistä tälle kaudelle. Ei se ihan täysin mennyt niin, että suurin osa olisi ollut villejä, mutta erittäin paljon niitä olen saanut mahtumaan listalle, tai no miksipäs en olisi, kun niitä on hienoja lajikkeita paljon minulle siunaantunutkin. Lisää on silti jatkuvasti hakusessa!!!

Villejä ja puolivillejä siinä viimeisessä idätyksessä onkin. Feikki parvifolium siellä myös on, mutta tämä kuulunee mitä ilmeisimmin C.baccatumin sukuun. Mysteeri praetermissuminkin laitoin itämään, vaikka yleensä en noita tuntemattomia lajikkeita juurikaan kasvattele. Kukka kuva vaan sattui olemaan niin hieno, että pakko oli antaa periaatteille periksi. Rhomboideum sieltä löytyy myös, se ikuinen piikki minun lihassani, sillä en monesta yrittämästä huolimatta ole päässyt juurikaan nauttimaan tämän, ehkä monen mielestä turhan kasvin antimista. Toki sain pitää muutama vuosi sitten melkein kokonaisen vuoden kasvin elossa, mutta onnistuin tappamaan sen, niinkin typerään asiaan kuin veden puutteeseen. CAP 1530 oli mulla viimekaudella jotain muuta kuin cardenasii. Kukka oli selvästikin C.eximiumin, vaikka hyvin pientä ja hentoa kellomaisuutta niissä olikin. Eipä silti, se mysteeri oli eximiumeista se huonoiten satoa tuottava. Muiden kanssa menikin sitten paljon paremmin! ;) Ulupica on mielenkiintoinen lisä listalla, siis kyseessähän ei ole Ulupica Large, vaan ihan cardenasiiksi merkitty tapaus. Toivottavasti tämä nyt olisi aito cardenasii vihdoinkin.

Loppuun pari kuvaa tältä päivältä, mitkä julkaisin jo aiemmin Facebookissa Sushrajalla sivustolla, jossa niitä kuvia on paljon enemmänkin matkan varrelta. Olen pienesti pakotettu ollut muuttamaan sivuston Lontoon kielelle, sillä paljon on seuraajia tullut ympäri maailman. Noh, enköhän minä kuitenkin selvinne tuotoksistani, vaikka Englantini ei parhaimmasta päästä olekaan. Parasta opetusta se ainakin on, sillä ystäviä on tullut todella runsaasti ympäri maailman, joten pakkohan se on ollut hieman opetella. No, nämä on näitä, nämä on näitä, ja tämä tällä kertaa täältä Sushrajalta. Toivottavasti bloggailussakin tapahtuu petrausta pikku hiljaa, kun kasvit kasvavat ja on mitä kirjoitellakin. Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin!

Juuret ovat hienot ja tästä kasvista saisin hienon bonchin.


Viimeiset marjat poimittu talteen tästä Goat Pepperistä.