keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

Chililaiturilla kasvaa jymy-yllätys!


Huh hellettä sanoi jänis pakkasella! Tällä kertaa ollaan talvipakkasilta kaukana, sillä hellettä on mukavasti piisannut päivästä toiseen. Tällä hetkelläkin keikutaan + 32 C° varjolämpötiloissa. Ei auta valittaa, sillä kun muistelee viime talvea, niin silloin keikuttiin monta päivää - 30 - 40 C° vaiheilla. Pubescensit tuntuvat sopeutuvan yllättävänkin hyvin oloihinsa, sillä yöllä ja aamulla vielä lämmöt ovat heille sopivammat. Vettä joutuu suihkuttamaan lehdille urakalla, ja siitä ne tuntuvan tykkäävän. Kasvit ovat altakasteluruukuissa, mutta isommissa säiliössä neste riittää ainoastaan kahdeksi vuorokaudeksi, pienimmässä vain vuorokaudeksi. Toisen se jaksaa sinnitellä enää höyryillä ja sillä kosteudella, minkä saa turpeesta irti. Mietinkin, että saattaa pidemmät reissut jäädä väliin, sillä sellaisia juoppoja nämä kasvit ovat. No, eipä tässä enää mitään isompaa voi suunnitellakaan reissujen suhteen, sillä töihin on reilun vuoden tauon jälkeen palattu. Sanoinko minä TÖIHIN! Kyllä se aika meni nopeasti, sillä paljon puuhastelua kotonakin oli. Eipä silti, kyllä se leipä on varmempaa, kun käy välillä työmaillakin.

Alkukevään hitaan kasvun jälkeen, kasvu on ollut huimaa ja tehokasta. Pieniä testailuja tuli tehtyä noiden lannoitteiden suhteen. Ensin annoin miedompaa, ja asteittain nostin lannoitusta siihen, mikä se nyt on. Ihan tarkkaa Ec-arvoa on vaikea sanoa, kun nykyisin annostus menee tuntumalta, mutta kun viimeksi sen mittasin vesiä lantratessa, se näytti arvoltaan 2.8. En usko kuitenkaan, että se kauheasti on välissä muuttunut, vaikka stokkiliuoksia on pitänyt tehdä tuon tuosta, sillä tykötarpeet ovat pysyneet samana koko ajan. Lisäksi mitta on ollut aina sama Ferticare Hydro jauhetta ja Liva Calsinit rakeita mitatessa. Ainut muuttuja voi vaikuttaa, että mitta millä veteen annostelen, ei aina ihan näytä samaa. Noh, yhtä tyhjän kanssa, hyvältä vaikuttaa joka tapauksessa.

Vaikka hedelmät eivät ole vielä kasvaneet suuriksi, on niiden alkuja ne pube puskat pullollaan, joita minulla on kasvamassa. Tarkkaa määrääkään en voi vielä tässä vaiheessa kesää sanoa, mutta hedelmänalkujen ja kukkien perusteella voi sadon määrä kasvaa jopa n. 30 - 50 hedelmään per. puska. Hyvällä tuurilla voi määrä olla jopa suurempikin. Mutta eipä mennä niissä asioiden edelle, sillä kausihan on vielä nuori, ja mitä vain voi tapahtua. Varmaa on kuitenkin se, että tänä kesänä Sushrajalla syödään useammankin kerran tuoretta pubea, moneen vuoteen. Muutama valitettava menetys kevättalvella sattui, sillä pääsivät harmillisesti kuivumaan liikaa, eivätkä enää koskaan siitä toipuneet, joten ne jätetään luonnollisesti menneisyyteen. Koitetaan niitä sitten seuraavilla kausilla, elleivät ötökät jatkossa pilaa niiden mahdollisuutta. Nyt niistä ei ole onneksi tietoakaan, ja koputtaa samalla Karjalan kaarnaista mäntyä. Ei ainuttakaan hyönteismyrkkyä ole tarvinnut suihkasta, sitten viime talven. Hienoa tästä on jatkaa ja mukavaa hehkuttaa oikein urakalla, sillä niin paljon on turpiin tullut kasvien ja ötököiden kanssa, että heikompaa jo voisi hirvittää.

Lopuksi pari kuvaa perään, muiden jatkoksi.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti