Hiljaista on blogilla ollut vähän aikaa, sillä hiljaista on ollut kasvirintamallakin. Pientä odottelua tämä on kieltämättä kasvatuksien suhteen ollut, kuten otsikkokin sen jo kertoo, ja olosuhteet ovat todella mahtavat, suorastaan lämpimät ja valoisat. Kirjoittaessani tätä olen kuitenkin erittäin iloinen ja positiivinen kasvien suhteen todella pitkään aikaan, siis lähes kolmeen vuoteen. Kun kasvihuoneeseen astuu, niin ensimmäinen tunne on se, että suupielet alkaa väkisin kohota hymyyn. Ei se, että tässä vaiheessa kautta olisi runsaita satoja, mitä esitellä kuvin, vaan se että kasvit ovat kasvaneet rauhassa ja kaikki se, minkä ovat kasvaneet, niin se on tervettä kasvua. Uskon piakkoin jotain tapahtuvan sadonkin suhteen, sillä kun kasveja seuraa hiemankaan lähempää, on jokainen kasvi aivan täynnä nuppuja ja osa runsaassa kukassa. Onpa siellä muutama kypsä hedelmäkin pian maisteltavissa. Kuvan Ulupica Large on viihtynyt kasvihuoneen lämmössä, minkä voi nähdä myös runsaine nuppuineen. On suoranainen ihme, jos yksikään tuleva kukka ei satoa tee. Sama pätee kaikkiin muihinkin kasveihin. Hydrokasvit niin täynnä nuppuja, että menisi viikko niitä laskiessa. Että näin tällä kertaa! Raportoitavaa on siis tulossa myöhemmin lisää, se on varmaa.
Pensseli-setä on myös päässyt vauhtiin, ja aloittanut pienellä avustuksella saamaan satoamisen käyntiin flexussakin. Paljoahan siihen ei vaadittu, sillä toinen vanhempi kasvi on aivan vieressä kukkineen päivineen. Alkutestailujen jälkeen totesin, ettei kasvi viihdy ainakaan täällä Sushrajalla kasvihuoneen lämmössä, vaan paras paikka tuntuu olevan hieman viileämmässä paikassa, eli grillikatoksen pöydällä. Pari kuvaa, mitä en tällä kertaa blogilleni laita, on katseltavissa Facebookista Sushrajan sivulta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti