sunnuntai 26. elokuuta 2012

Vihdoin ja viimein


Vihdoin ja viimein, kuten otsikossakin lukee, on koko kesän odotus palkittu. Monta sataa kukkaa tarvitsi mennä hukkaan, että ensimmäinen hedelmä alkoi nähdä päivänvalon. Toivottavasti vielä jaksaa kasvaa hyvin ja tuottaa niitä siemeniäkin. Nyt vaikuttaa siltä, että kasvi on pakko ottaa sisään, ennen kuin syksyn kylmät todenteolla alkavat. Toinen vaihtoehto tietysti järjestää lämmitystä kasvihuoneeseen. Joka tapauksessa pienimuotoinen helpotus on tämän vaikean tapauksen kohdalla koettu.

Chaco Yellow


Satoa on tullut ja kypsynyt sen verran, että maistelemaan on päässyt. Viime kaudella siis ainoastaan pari kukkaa oli saldona tästä lajikkeesta, nyt parikymmentä hedelmää.



Kokoa hedelmällä 3 - 4 cm ja kypsyy kauniin keltaiseksi. Maultaan tätä hedelmää voisi jopa sanoa erikoiseksi. Baccatumin ominainen maku ja raikkaan tuntuinen vaikutelma, sekä keskitulinen potku antavat maistajalla kivan säväyksen.

Muita chilejä ja kuvia puutarhasta


Mata Fradekin alkaa pikkuhiljaa kypsyttää marjojaan, joten kohta pääsee tätä tuoreeltaan maistamaan ensimmäistä kertaa. 


Villi mysteeri on myös kypsytellyt ensimmäiset marjansa. Kasvin piti oikeasti olla CAP 498 C.praetermissum, mutta osoittautui baccatumiksi. Jos joku lukija tunnistaa noista pisaran muotoisista marjoista chilin, niin voi minulle siitä vihjaista.


Tämä on kuitenkin tiedossa ja kasvanut mielestäni erittäin hienosti. Marjoja kasvissa on todella runsaasti ja kukkia jaksaa tulla koko ajan lisää. Vaatii siis lämpöä tämäkin lisää syksyllä, että sadon saa kypsyteltyä.


Ensimmäinen halkaistu hedelmä tätä Blondieta, liekkö aito blondi! ;) No aitohan se on, mutta herää kysymys, että onkohan kypsä. Onneksi hedelmiä jäi pensaaseen vielä kypsymään lisää, jos tämä on vielä raakileena poimittu. Voisi varmuudeksi yrittää kokeeksi idätellä siemeniä tästä.



Kohta pääsee herkuttelemaan kypsää Pekkaa, mutta ei ihan vielä. Satoakin kertyi niistä kevään kukkasista niin paljon, että sadon painosta omenapuu otti ja kaatui jo viereisen mustaherukan päälle. Hieman piti väkipakolla puuta nostaa pystyyn ja tukea voimakkaasti sitä muutamasta kohtaa.


Yhtä loistavaan satoon pääsi myös Grenman. Puu on paljon vankempi, kuin Pekka, eikä pelkoa kaatumisesta ole ainakaan niin paljon. Kohta on kypsää myös tämä omena.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti