 |
| Aji Banana, C.baccatum |
Ensimmäisenä jutun kärkeen pääsee tämä, ns. banaaniksi kutsuttu chili. Odotuksia ei ollut laisinkaan näiden suhteen, vaan hieman rehellisesti sanoen jäi heitteille. Hedelmiä kyseinen chilikasvi tuotti kohtalaisen hyvin ollakseen pieni, n. 50 cm pieni puska. Kypsäksi asti en kuitenkaan ole saanut, kuin kourallisen ja suunnilleen ne, mitä on kuvassa. Raakileita roikkuu jokunen puskassa ja vaikka kuinka haluaisin ne saattaa kypsäksi saakka sisätiloissa, en halua enää ottaa sitä riskiä, että ötökät seuraavat perässä. Halu on kova aloittaa mahdollisimman minimaalisista riskeistä uusi kausi. Samalla on kuitenkin todettava, että jokunen sieltä pääsee jatkoon, mutta tällä kertaa on helpompi seurata muutamaa kasvia, kuin isoa viidakkoa. Tätä tukee myös se teoria, ettei kaikista ole siemeniä idätellä, eikä näin ollen uuteen kasviin mahdollisuutta. Mutta palataanpa hetkiseksi tähän chiliin, kerran siitä aloitin tarinaa kertomaankin. Tuppaa monesti tarinat hyppimään sivuraiteille, kun muutamasta asiasta haluaa mainita samalla kertaa. :)
 |
| Aji Banana halkaistuna |
Ja vihdoinkin sitten itse asiaan! Kasvi on erittäin identtisen oloinen Aji Verden kanssa, mitä olen kasvatellut pari viimeistä vuotta, vain ja ainoastaan sen herkullisuutensa takia. Aji Banana, missä hedelmätkin ovat lähestulkoon samanlaiset edellämainitun kanssa, päihittää maullaan sen mennen tullen, päässen aivan toiselle tasolle, kun vertailua ruvetaan kerran tekemään. Hedelmäliha on rapsakkaa ja pirskahtelevaa kun sitä puree ja, kun hetken olet tätä purrut niin haluat purra sitä lisää ja aina vain lisää. Maku on erittäin makea ja hedelmäinen, mutta kovin omintakeinen verrattuna Aji Cristaliin ja Aji Verdeen, mihin jää todennäköisesti koukkuun. Ei niinkään tulisuuden takia, sillä vahvuudeltaan tämä on keskitasoa, aivan kuin edellä mainittu Verdekin. Kuten
Chiliwikissä, myös mainitsin on tällä yhtäläisyyksiä Aji Amarillonkin kanssa ja kenties voi kyseessä olla sama chili, vaan on eri alueella kasvatettu ja poimittu talteen. Kun makuja ja sato ominaisuuksia rupeaa punnitsemaan, niin olen ehdottomasti löytänyt uuden chilin, jota haluan kasvattaa uudelleen. Tämä on yksi varma lajike, mikä jatkaa seuraavalle kaudelle, mutta tällä kertaa vesikasvatuksessa. Sen ymmärtää vasta sitten, kun pääsee tätä herkkua maistamaan.
Satoa säilöön
Hieman voi sanoa työlääksi säilöntääkin. Kattila kiehuu, sekä kuivuri ja ukko huutaa armoa hiljalleen, mutta on se kiva päästä herkuttelemaan talven keskellä kesän mauista, kun uusien hedelmien kasvu on vielä harmaa muisto pakkasten keskellä.
Kattilassa on kuvassa muhimassa uusi erä
omena-chilisitruuna hilloa ja tällä kertaa chilinä oli ainoastaan Lemon Drop ja niitä tuohon kattilalliseen meni sellainen kymmenkunta kappaletta. Erästä tuli nyt hieman pienempi, sillä omenoita ei ollut jäljellä kovin paljoa, n. 1.5 kg. Omenoina olivat Grenman ja Pekka. Maku oli niin kohdallaan nyt, että piti nuolla suorastaa kattila puhtaaksi, kun olin hillon purkittanut talteen. Huomaa aikaisempaan reseptiin, niin tästä puuttui basilika kokonaan. Toki sillä pienen säväyksen makuun saa lisättyä.
Hieman ihmetystä aiheuttaa kyseinen kuva, mutta annapas kun selvennän. Emäntä on kanssa erittäin innokas säilömään kesänmakuja talteen ja kun hän päätti tehdä kurpitsapikkelsiä tuoreista kurpitsoista, näin minä oman tilaisuuteni jälleen. Keräsin hedelmästä siemenet talteen ja puhdistin ne kaikista röhnistä, mitä kurpitsassa on. Tämän jälkeen kuivasin niitä hiukan ja heitin pannulle paahtumaan miedolle lämmölle. Pienen paahtamisen jälkeen pyöräytin pienessä tilkassa öljyä, mikä oli jäänyt maustettujen pihvien jälkeen pannulle muhimaan. Lisäsin ainoastaan ripauksen suolaa ja Rocoto Brown jauhetta. Lopputulos on suorastaan makuhermoille käypä ja sopivan tulinen. Tämä erä onnistui paljon paremmin, kuin taannoin kokeilin, mutta pahoiksi ei niitäkään voinut sanoa. Lopputulos tällä kertaa näyttää tältä!
 |
| Rocoto Brownilla maustettuja paahdettuja kurpitsansiemeniä. |
Muutama kuva viimeiseltä metsäreissulta
 |
| Ei ehkä syötävää, mutta kaunista katseltavaa. |
 |
| Puolukanvarpuja ja niitä marjoja. |
 |
| Jokin kannon lahottajasieni. |
 |
Metsästä löytyy satoa kuvauksenkin merkeissä,
vaikka ei pataan pääsisikään. |
 |
| Syyskastetta lehdellä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti