Pientä kasvua vielä

Kasvi on hydrossa ja kohtalaisesti siinä kasvanut, kun muistelee taaksepäin miten pienenä se siihen pääsi. Pienihän se kuitenkin loppupeleissä on, mutta lieneekö se sitten etukin, kun ulos saa kasvihuoneeseen kasvamaan. Kukkimaan tämä Naga on kuitenkin jo ruvennut useamman kukan voimin, sekä nuppuja on tulossa koko ajan lisää. Kasvin lehdet ovat joistain kohtaa hieman palaneet, kun oli lamppu hieman liian lähellä, mutta nyt on valot nostettu turvalliselle korkeudelle. Ei siitä isoa haittaa ole, hieman kosmeettinen vain.

19.4.12

Hieman eroa on kasvutavassa näiden kahden chinensen kanssa, sillä kasvit ovat yhtä korkeita. Eilen kun vielä katselin puolisokeana tätä kasvia, niin luulin ettei se ollut haaroittunut ollenkaan. Onneksi auttava silmä havaitsi sen ajoissa, etten käynyt sitä enää saksimaan. Nyt kuvasta huomaa selkeästi, että latvahan siinä kasvaa ja vielä haaroittuneena. Vielä eilen saman kasvin latva näytti tältä, kuten alla olevasta kuvasta sen voi hyvin nähdä.

7 Pot/ Whiten latva eilen 18.4.12

Jokainen voi siis nähdä eron ja miten nopeasti kasvi loppujen lopuksi kasvaa. Kahdentoista tunnin kasvuvauhti on melko huima. 

Muutama kukkakuva on kenties paikallaan laittaa kanssa blogiin, sillä minun mielestäni ne ovat niin kauniita ja niitä on mukava kuvata. Onhan siinä tietysti sekin pointti, että kun kasvi kukkii niin sehän aina uusi mahdollisuus uuteen hedelmään. Sehän on sanomattakin kasvattajille selvä asia.

Tämä villikasvi ja tarkemmin baccatumien sukua edustava yksilö on ollut koko talven kaunis ja rehevä puska. Kasvi on suorastaan nauttinut talvehtimisestaan varaston lattialla hajavalossa. Hajavalolla tarkoitan nyt sitä, että kasvi saa kyllä valoa, mutta on tavallisiin chileihin verrattuna todella kaukana valosta. Valo on kuitenkin ollut riittävä, sillä kasvi on talven jälkeen pyöräyttänyt ensimmäisen kukkasensa ja siitepölyäkin tuntuu heti olevan, eikä kasva edes roittona. Kasvi jaksoi kukkia ja tehdä satoa myöhään syksyyn ja keskitalveen, jonka jälkeen piti monta kuukautta taukoa, ennen kuin nyt innostui heräämään taas. Uskoisin kohta olevan täynnä kukkia ja marjoja tämän chilin.

Viimeisenä kukkaansa pääsee esittelemään tämä Joensuun chilipäältä tullut pubenscensien sukuun kuuluva Turbo Pube. Eipä voi valittaa kukkaa rumaksi! Hieman on näkyvissä siitepölyäkin heteissä ja erottuupa sieltä taas nuo pienenpienet mesipallukatkin, mitkä ovat herättänyt keskustelua paljon chilifoorumillakin.

Tästä on hyvä jatkaa, mutta toisaalta joudun vielä siihenkin pisteeseen, että joudun raa'alla kädellä poistamaan kasvejani mäkeen. Tämä siksi, kun osa kasveista ovat niin kituvan näköisiä ja pieniä, ettei niistä ole mitään toivoa saada satoa irti. Noh! Se on sen ajan murhe, kun valkkaus alkaa käydä toteen. Toistaiseksi mennään näin eteenpäin, kuten se kuuluisa mummokin.