Testi idättelyä

Laitoin itämään kuusi siementä CAP 502 C.frutescensia 21. elokuuta. Nyt 30.8. ja yhdeksäntenä päivänä on itänyt 4 siemenitä niistä, jotka itämään laitoin. Toimivia siemeniä siis kaikinpuolin ovat, joten jatkumoa on luvassa. Siemeniä ei sen koommin kuivateltu, vaan ainoastaan muutama päivä kerkesivät olla talouspaperilla huoneilmaa haistelemassa.

Kevään viimeisten kukkien ja kypsyvien marjojen jälkeen Cumari Pollux on ollut pihamaalla kasvamassa. Kasvi on suorastaan nauttinut olostaan, sillä sillä hämähäkit ovat ottaneet tämän kasvin kotipihakseen ja rakentaneet siihen melkoista seittiviidakkoaan. Kukat ovat muuttuneet toinen toisensa jälkeen marjoiksi pitkin kesää, joten hieno sato on luvassa tämän praen osalta ja paljon paljon siemeniä.

Ei vaihdu väri sitten millään tässäkään, vaan alkaa marja kurtistumaan. Olisihan tämä ensimmäinen chaco, jota kasvatan, mikä jäisi kellertävän oranssiksi. Täytyy kuitenkin jonkun aikaa antaa olla, ennen kuin puskasta käyn irroittemaan, ellei harakat sitten kerkeä, ennen minua. Noin viikko sitten ihmettelin, että minne kummaan kerkesi marja hävitä mitään jälkiä jättämättä. Harakan ryökäleet ovat valloittaneet pihan ja suorastaan viihtynteet grillikatoksellamme, joten eipä taida jäädä paljon jossiteltavaa senkään suhteen. Marjat kypsyttyään kelpaa, myös linnuille.

Vihdoin ja viimein

Vihdoin ja viimein, kuten otsikossakin lukee, on koko kesän odotus palkittu. Monta sataa kukkaa tarvitsi mennä hukkaan, että ensimmäinen hedelmä alkoi nähdä päivänvalon. Toivottavasti vielä jaksaa kasvaa hyvin ja tuottaa niitä siemeniäkin. Nyt vaikuttaa siltä, että kasvi on pakko ottaa sisään, ennen kuin syksyn kylmät todenteolla alkavat. Toinen vaihtoehto tietysti järjestää lämmitystä kasvihuoneeseen. Joka tapauksessa pienimuotoinen helpotus on tämän vaikean tapauksen kohdalla koettu.

Chaco Yellow

Satoa on tullut ja kypsynyt sen verran, että maistelemaan on päässyt. Viime kaudella siis ainoastaan pari kukkaa oli saldona tästä lajikkeesta, nyt parikymmentä hedelmää.

Kokoa hedelmällä 3 - 4 cm ja kypsyy kauniin keltaiseksi. Maultaan tätä hedelmää voisi jopa sanoa erikoiseksi. Baccatumin ominainen maku ja raikkaan tuntuinen vaikutelma, sekä keskitulinen potku antavat maistajalla kivan säväyksen.

Muita chilejä ja kuvia puutarhasta

Mata Fradekin alkaa pikkuhiljaa kypsyttää marjojaan, joten kohta pääsee tätä tuoreeltaan maistamaan ensimmäistä kertaa. 

Villi mysteeri on myös kypsytellyt ensimmäiset marjansa. Kasvin piti oikeasti olla CAP 498 C.praetermissum, mutta osoittautui baccatumiksi. Jos joku lukija tunnistaa noista pisaran muotoisista marjoista chilin, niin voi minulle siitä vihjaista.

Tämä on kuitenkin tiedossa ja kasvanut mielestäni erittäin hienosti. Marjoja kasvissa on todella runsaasti ja kukkia jaksaa tulla koko ajan lisää. Vaatii siis lämpöä tämäkin lisää syksyllä, että sadon saa kypsyteltyä.

Ensimmäinen halkaistu hedelmä tätä Blondieta, liekkö aito blondi! ;) No aitohan se on, mutta herää kysymys, että onkohan kypsä. Onneksi hedelmiä jäi pensaaseen vielä kypsymään lisää, jos tämä on vielä raakileena poimittu. Voisi varmuudeksi yrittää kokeeksi idätellä siemeniä tästä.

Kohta pääsee herkuttelemaan kypsää Pekkaa, mutta ei ihan vielä. Satoakin kertyi niistä kevään kukkasista niin paljon, että sadon painosta omenapuu otti ja kaatui jo viereisen mustaherukan päälle. Hieman piti väkipakolla puuta nostaa pystyyn ja tukea voimakkaasti sitä muutamasta kohtaa.

Yhtä loistavaan satoon pääsi myös Grenman. Puu on paljon vankempi, kuin Pekka, eikä pelkoa kaatumisesta ole ainakaan niin paljon. Kohta on kypsää myös tämä omena.

Uusi ihmetyksen aihe

Ihmetyksiä tämä Tepin versio herättää minulle siksi, koska on täysin mysteeri periaatteessa, mikä chili on kyseessä. Ilmeisen myöhäinen kasvi tuntuu olevan, kun syksy alkaa kääntyä vastaan, niin tämä lajike vasta aloittelee kukkimaan ja satoamaan. Kyseessä siis Tepin, mutta mikä? Ilmeisesti on tästä puhuttu, myös Marja-Paprikana. Minne tämä kasvi sijoittuu alkuperältään, mukava ois tietää? Kaunis kasvi on kuitenkin ja kukat ovat Guatemalaankin verrattuna vielä paljon pienempiä. 

Itse kasvi on ylläolevassa kuvassa. Kuten siitä voi nähdä, että kukat ovat todellakin pieniä, niin pieniä, ettei niitä tuonkaan kokoisesta kuvasta voi juuri kunnolla erottaa. Kasvi on elänyt kaksi kesää minulla ja kärsinyt ensimmäisenä kesänään melkoisesti Begoniapunkeista. Tänä kesänä kasvi on saanut olla rauhassa ja hieman epäillyttää, että olisiko alun hitauteen vaikuttanut se, että oli kasvamassa päätykasvihuoneessa tomaattien kanssa. Päätykasvari on melkoisen lämmin ja luulen, että ulos siirtämisen jälkeen vasta kasvi piristyi ja aloitti nuppuilemaan. Joka tapauksessa kasvi on kasvattamisen ja uuden tiedon väärti. Voi olla, että marjat kypsyttelen valmiiksi, ennen kuin harkitsenkaan kasvin hävittämistä.

Idättelyä 2013

No ei vaineskaan! Kyseessä on testi-idätyksiä muutamasta chilistä, jotka poimin puskista hiljattain. Toinen on siis, tämä erittäinen CAP 502, mikä kuuluu C.frutescenseihin. Toinen kuvan alapuolella oleva on villichinense, joista pientä tarinaa kirjoitin aikaisemmassa tekstissäni. Testauksen teen senkin vuoksi, että tiedän miten käy kasvihuoneessa olevan kasvin. Heitänkö kompostiin kauden päätteeksi, vai otanko sisälle kasvamaan kaudella 2013. Testaanpa näitä molempia myös senkin takia, koska halukkaita voi olla muitakin idättelemään ja kasvattamaan. 

Surkuhupaisen näköinen kasvi, mutta äärimmäisen harvinainen tapaus. On siis todella tarkkaan ja huolella katsottava, että milloin ei enää uutta kasvua tule ja milloin on aika luopua. Olen tyytyväinen edelleen, etten viskannut sitä pois, vaikka moni kasvattaja olisi jo saattanut niin tehdäkin. Kyseessä on siis harvinainen Tovarii (PI 22876). Juurista sen jo saatoin huomata, että kasvissa on eloa, kunhan hieman aikaa kuluu taas eteenpäin. Näin kirjoitin jo aikaisemmassa blogi-teksissänikin. Katson tämän valttikortin loppuun, niin kauan, kuin henki kasvissa pihisee. Siemeniä on varmaan aivan turha kysellä minunkaan tämän perään sen koomin. Sen verran vielä pitää sanoa, että Neem-öljy kokeilujen jälkeen heitin puhdasta Vodkaa laimennettuna, kuten Jaakontaialla läträsin, niin paljon parempi on ollut tulos sen jälkeen. Tuore kasvu on ollut jokaisessa kasvissa havaittavissa. Neem-öljy tuntuu muutenkin olevan hankala tapaus, kun se tuntuu vaativan hyvän lämpötilan, että on ruiskutettavissa. Alle +20 asteen lämmöissä tämä öljy tuntuu jo hieman jäykistelevän, kuin muinoisen peräkammarin pojan vehje, nähdessään "sen" ensimmäistä kertaa! ;) Tukkeutuminen on näin ollen helppoa.

Jos jotain, niin valonpilkahduksia olisi laittaa kehiin, sillä näyttäisi yksi eximiumeista jälleen tekevän uutta.

Muutama marjanalku olisi kasvissa kiinni ja uutta kukkaa aukeaa hyvin koko ajan. Hieman huolestuttaa jo tämä ajankohta kesästä. Mitä teen kasveille, jotka vasta nyt aloittavat satoansa. Otanko säilöön edes hetkeksi, vai olisiko viisautta heittää pois! Nämä on jossiteltavia ja äärimmäisen tärkeitä kysymyksiä ajattelen puhdasta kautta 2013. Toinen vaihtoehto on säännöllinen ruiskutus ja totaalinen eristäminen. En tiedä???

Muutama olisi näitäkin tulossa. Mausta en tiedä vielä mitään, paitsi tietenkin jauheena olen saanut pieniä maistiaisia. Toimii hyvin kuivattuna, mutta mitä se sanoo tuoreena, niin sen näen pian, sillä kypsiä hedelmiä olisi maisteltavissa hetimiten. Kauniin valkoinen se joka tapauksessa on ja jos hyvän makuinenkin, niin jatkoon pääsee ensi kaudelle ehdottomasti. Siis, jos niitä siemeniä löytyy noista hedelmistä ensinkään.

Kauden satoisimmaksi chiliksi Bonda ma Jacquesin ohella, on osoittautunut chili tämä Douglah Brown. Sen verran pelastusta hillojen suhteen tämä tekee sen, että on niistä tulisimmista chileistä, mitä maa päällään kantaa. Ilman tällaisia onnenkantamoisia voisi puhua täysin hillottomasta ensi talvesta. Noh, oli siellä jotain ennen tätäkin, jos totta puhutaan. Vaikea tämä kausi on ollut joka tapauksessa.

Esittelyissä CAP 502 ja PI260504

CAP 502

Nyt on aika raapustaa pieni juttu muutamasta chilistä, kuten eilen lupasinkin. Ensimmäisenä vuoron saa CAP 502 C.frutescensin edustaja. Olen tainnut tästä kasvista aika useasti jotain kuvia ja pientä jutuntynkää laittakin, mutta laitetaan tästä kasvista nyt pieni kuvasarja kerralla, jotta tämänkin saan pikku hiljaa päätökseensä. Kasvi itse on melkoisen pieni, eikä korkeutta tällä ole, kuin n. 40 cm ruukunpinnasta latvaan. Mene ja tiedä sitten, minkä kokoiseksi tämäkin olisi saanut kasvaa, jos olisi saanut aivan rauhassa kasvaa kaikilta haittatekijöiltä.

Kaikki kypsät on tällä erää kerätty talteen ja laitettu yhteen kuvaan. Ainoastaan jokunen raakile sai jäädä vielä puskaan kypsymään. Keskelle kuvaa olen laittanut hieman mittariksi pienen asteikon, millä pituutta on 3 cm. Keskelle valitsin kaikkein pisimmän hedelmän, jolla pituutta on tarkalleen 2.8 cm. Täysin villistä lajikkeesta ei näin ollen uskalla puhua ääneen, mutta ehkä villihkö voi olla oikea valinta hedelmien koon puolesta. Itse arvoa se ei pienennä ollenkaan minulla, sillä onhan kyseessä melkoinen mysteeri näin Suomen ja ehkä maailmankin mittapuulla mitattuna. Ainakaan kyseistä lajikkeesta löytyy vähän, jos ollenkaan mitään tietoa vielä.

Kuvaan valitsin sattumanvaraisesti muutaman hedelmän, mitkä aukaisin nähdäkseni, minkä verran kyseisistä podeista löytyy siemeniä. Uskoisin lopuistakin löytyvän hyvän määrän vielä siemeniä pankkiini, joten jatkumoa tälle tulee olemaan tulevina vuosina enemmänkin. Siementen itävyys on tosin ensin testattava, ennen kuin uskaltaa puhua edes ääneen kompostista. Riippuu tosin vielä, miten rauhassa kasvi saa olla loppu kauden. Itse hedelmän, kun aukaisin, niin vieno ja erittäin herkullinen tuoksu siitä irtosi, ollen melkoisen makuhermoja kutkuttava. Tulisuudesta voidaan puhua tässä lajikkeessa, että on tulinen, mutta jos verrataan johonkin erittäin tuliseen chinenseen, ei näistä voida puhua samana päivänä mitään. Tottumattoman on varattava maitotuotteita tuskan liennytykseen takuulla ja sen on varma!!! Maku on hienompi ja aromikkaampi, kuin Duke Pequinissa ja Tabascossa. Hedelmässä, jos verrataan noihin Dukeen ja Tabascoon, niin onhan tuossa hedelmälihaakin paljon runsaammin.

PI 260504

Seuraavaksi esittelyvuoron saa tämä erittäin pieni ja ärjy pippuri, mikä kantaa tylsää numerosarjaa PI 260504. Chili kuuluu villeihin chinenseihin ja kasvaa tyypillisesti pienehkönä pensaana, jossa erittäin pienet kukkaset ja näin ollen erittäin pienet marjat.

Kuten CAP 502 käytin apuna tuollaista mittaristoa havainnollistamaan hedelmän kokoa, niin päätin samaa käyttää tällekin marjalle. Suurimmalle marjalle tuli kokoa tarkalleen hurjat 7 mm.

Pikkuruisen marjan halkaistuani, tuli niin tuttu ja hedelmäinen aromi ensimmäisenä esille. Kerran kasvattajan täytyy maistella kaikkea, mitä kasvattaakin, niin testatahan se piti tämäkin. Maku itse oli erittäin Habaneromainen ja aromikas, mutta monia chinensejä maistaneena eroja syntyy paljon. Monissa on makeutta ja toiset ovat happamia ja poltteeltaan aivan erilaisia. Tämän marjan maku ei ollut aivan yhtä rikas, kuin mitä perus Habanerossa on. Poltekaan ei ehkä yhtä voimakas, vaikka tulisuudeltaan tämä saattaisi ehkä yltääkin kastiin erittäin tulinen, ainakin tuliseen kuitenkin asteikolla 9-10 ilman lisä plussia. Näitä vaan joutuu maisteltavana käyttämään useamman marjan kerralla, jotta jotain arvioita voi edes tehdä. Siemeniä tästäkin lajikkeesta on tulossa ihan kiitettävästi tulevaisuuden kasvatuksia varten. Mielellään haluaisin kokeilla vielä uudelleen tuota CGN 24333 chinenseä, sillä kasvi oli kovasti samanlainen, kuin tämä PI 260504 on. Huono puoli vaan on se, että onnistuin sen menettämään keväästä, kun vaihdoin mullasta passiivihydroon. Pitääpä kaivella siemenpankkia, jos sattuisi vielä muutama siemen löytymään. Tästä menee kuitenkin siemenet talteen ja jos ei ensi vuonna tätä heti kasvateta, niin lähivuosina kuitenkin. 

Lopuksi kuva tuosta Yellow Chacosta, mikä on kypsyttelemässä ensimmäistä hedelmäänsä vihdoinkin. Kasvi jaksaa kukkia ja tuottaa hedelmiä koko ajan lisää ja jää arvoitukseksi kerkeääkö kaikki ulkona saada kypsäksi. Tämä kasvi on ainakin helppo ottaa talteen tarvittaessa, sillä amppelissa kasvi on saanut olla kaikelta pahalta turvassa. 

Kauden päätteeksi, kun alkaa aikanaan miettiminen tulevan kauden lajikkeista, niin mielellään vaihtokauppoja voisin harvinaisten lajikkeiden kesken harrastaa. Ei kuitenkaan vielä kautta laiteta pakettiin. Nyt näyttää erittäin huolestuttavalta tuon niin arvokkaan Tovariinkin suhteen, sillä kirvat kerkesivät sen koluta niin pahasti, että jäljellä on ainoastaan runko, jossa muutama hassu lehti jäljellä. Uskon ja toivon, ettei vielä kasvi potkaisi tyhjää, sillä siemeniä tästä on huolestuttavan vähän liikkeellä täälläpäin maailmaa. Juuristo näyttäisi kuitenkin vielä olevan lähes terveen näköinen hydrossa, joten pienenpieniä toiveita uskaltaa herätellä sen suhteen.

Cumari Pollux kukkii ja kukoistaa taas

Cumari Pollux viihtyy ulkona ja hämähäkkien suojissa. Kasvi on käynyt kukkimaan taas kutkulleen ja satoa on tulossa ihan mukavasti. Alkukesästä kasvi kärsi huomattavia ongelmia myös tuon Begoniapunkin kanssa, mutta grillikatoksessa tämä kasvi on löytänyt luontaiset viholliset niille, eikä mitään karkotteita ole tarvinnut käyttää ollenkaan sitten alku kevään. Samoissa suojissa lymyilee CO 1403 C.chacoënse, mikä on aivan täynnä marjoja. CAP 500 C.eximium on ollut hieman kranttu olosuhteilleen, sillä yhtään kukkaa ei Polluxin naapuri ole vielä saanut aikaiseksi, mutta kohtalaisen hyvältä jälleen näyttää sekin. Harmi, kun ei kuvia sattunut kyseisistä kasveista mukaan tällä kertaa, mutta pitänee vahinko korjata ja ottaa kuva myöhemmin vielä tänä kesänä. 

Kuten kuvasta voi hieman osviittaa saada, niin kukkia ja marjojen alkuja on kasvissa siellä täällä runsaasti. Huonompi puoli tässä oli se, että kypsyminen on erittäin hidasta, joten voi olla, että kasvi täytyy ottaa syksyllä sisään, että siemenet saan itävinä talteen.

Taas on aika säilönnän!

Sekalaista chilisatoa 

Tänään teemana oli se, että kypsiä chilejä kerätään puskista talteen ja valmistetaan niistä jotain hyvää. Paholaisen Hillo oli hyvä ja toimiva vaihtoehto, kun kerran reseptikin on todettu erittäin hyväksi, ellei lähes täydelliseksi. Kupissa oli n. 1 kg Early Jalapeñoa ja jokunen Naga Morich ja 7 Pod Douglah Brown. Muutama Turbo Pube siinä on myös ja Lemon Drop, sekä CGN 23258 C.chinenseä ja Bonda Ma Jacquesia. Pataan päätyivät Nagat, Jallut ja Douglah Brownit. BMJ, sekä nuo pienet keltaiset marjat odottavat sitä kulinaarista makuelämystä leivänpäällä.

Chilit ja muut tilipehöörit sulassa sovussa ja samassa kattilassa

Valmista sosetta kattilassa purkitettavaksi

Kiehuvan kuuma hillo jäähtymässä ja umpioitumassa

Valmis hillo oli melkoisen tujakkaa tavaraa, eikä sitä tarvitse ruokalusikka sotalla annostella ruokaansa. Olihan Jallujen kaverina siis Nagaa ja 7 Pod Douglah Brownia. Siemeniä en saanut 7 Podista vielä tällä kertaa talteen, sillä hedelmissä ei jostain ihmeen syystä niitä ollut. Olisko yksi syy viileällä kelillä hedelmöittyminen ja siksi pienemmiksi jääneet podit. Onneksi pensaassa kasvaa vielä muutamat isommat kypsymässä, joten mahdollisuudet siemeniinkin säilyy.

Huomenna chilien käsittelyyn pääsee CAP 502 ja PI 260504, joten niistä kuvia ja pientä raporttia tänne blogillekin on tulossa. Aikaahan alkaa olla myös omalle harrastukselle enemmän, sillä muksuilla alkaa huomenna se kauan odotettu ii-savotta.

Ulupicassa pieniä marjan alkuja

Tämä Ulupica Large, eli iso Ulupica on aloittanut kukkimisensa jokin aika sitten. Kuvan kukka alkaa olla jo tosin putoamaisillaan ja muodostamassa pientä marjaa. Muutamia marjan alkuja kasvista löytyy jo entuudestaan, joten toivottavasti kestävät paikoillaan. Itse kukka tuli joskus taannoin puheeksi täällä blogissani ja juolahti mieleeni. Kyse oli silloin, että olisiko tässä jotain tuoksua? Ja vastaus siihen kysymykseen on. Vaikka miten tuota nokkatolhoani yritin kukassa ujuttaa, en siitä tuoksua saanut irti millään. Itse marjan muistan toissa kaudella olleen erittäin herkullinen ja niitä silloin valitettavasti sain ainoastaan pari kappaletta, sillä huonosti hedelmöittyvältä kasvi vaikutti. Mahdollisuudet näyttäisi tällä kertaa olevan ainakin tuplata sato, jos vain olosuhteet olisivat paremmat nyt.

Kuvassa on toinen latvoista, jossa noita aukeavia kukkia ja hiljalleen syntyviä marjan alkuja. Toisessa latvassa on myös muutama lisää.  Tällä kertaa kasvin ajon talvettaa, eikä tunkio kutsu. Viime talvena yritin Ulupicaa idätellä, mutta huonolla tuloksella. Ainutkaan ei itänyt! Olen tainut aikaisemminkin kertoa tästä kasvista, että tämä on muutama vuosi sitten itse kasvattamastani kasvista otettu pistokkaan pistokas. 

CGN 24332 eximium kukkii myös

Vihdoinkin on koittanut päivä, kun tämä eximiumeihin kuuluva kasvi on alkanut kukkimaan. Kasvi on toista kauttaan jo kasvamassa ja kärsinyt niin monesti kaikenlaisista ötökkä ongelmista. Saavutuksena tuota jo voi itselleen pitää senkin vuoksi. Toiveita on todelliseen kukkaloistoonkin, sillä nuppuja ja lähes auenneita kukkia on kasvissa reippaanlaisesti.

Tämä villi chinense on pääasiassa kypsytellyt satonsa. Ei niitä paljon ole, mutta siemeniä ainakin on mahdollisuus saada jatkoa ajatellen, sekä tietysti maistiaisia. 

Toinen villi tapaus ja chinense tämäkin. Aluksi näytti marjojen suhteen, että jäisivät pippurin kokoiseksi, mutta ovat sittemmin paisuneet ihan normaalin kokoisiksi. Tuoreeltaan en ole vielä päässyt marjaa maistamaan, vaan ainoastaan kuivattuna. Saa nähdä, miten erilainen on tuoreena maistettuna. Kuvassa kasvi ei ihan niin hienolta näytä valitettavasti, kuin luonnossa. Marjat kypsyvät tuosta mustasta aina punaiseksi.

Yksi niistä monista chacoënsista, joita listalta löytyy. Hedelmiä kasvaa mukavasti ja jaksaa kukkia koko ajan. Jännä nähdä kauden lopussa, kun noita eri chacoja testailee, että onko niissä miten paljon makueroja. Siemeniä näistä lajikkeista on tulossa todella hyvin tulevaisuutta ajatellen.

Myös tämä harvinainen frutescens on pääasiassa satonsa kypsyttänyt. Muutamia raakileita siellä tosin vielä on. Kohta pääsee perkaamaan siemeniä talteen ja varmasti kerran noinkin vähän on satoa, niin kuivata ne varmaan täytyy ruoanlaittoa varten. Toinen vaihtoehto on tietysti siivuttaa sellaisenaan palaselle.

Lopuksi muutama sananen menneestä kaudesta. Vaikka kausi ei vielä ole täysin ohi, niin on tästä muodostunut erittäin mollivoittoinen. Pääasiassa koko kausi on mennyt tapellessa ötököitä vastaan, eikä muutamia valonpilkahduksia lukuun ottamatta ole paljon jäämässä käteen. Kaikista ei ole tullut ensimmäistäkään hedelmää ja joistain vain muutama. Onneksi kasvihuonekautta on vielä ainakin ensikuun loppuun saakka aikaa, joten jotain yllätyksiä voi ehkä vielä tullakin. Ötököiden häätöönkin on tullut kokeiltua erilaisia variaatioita noista rapsiöljy, jaakontaika ja mäntysuopa yhdistelmistä. Kokeilin jopa Neem-öljyäkin, mutta noihin punkkeihin niistä ei minulle ollut mitään hyötyä. Toki se kirvojen häätöön oli melkoisen tehokas, kun kasvihuone pääsi niistäkin täyttymään. Kemiallisia torjunta-aineita ei siis tänä kesänä ole käytetty, ellei viinaa siihen lasketa. Jaakontaian puutteen vuoksi löräytin tänä päivänä baarikaapista Vodkaa sekaan, joten katsotaan onko siitä korvaavaa apua. Moni voisi sanoa, että on viinan väärinkäyttöä. Itsekin vähän epäröin kaadanko kurkkuun sen löräyksen, vai siihen painesumuttimeen. Noh, sinne sumuttimeen se kuitenkin tällä kertaa päätyi! Blogilla kirjoittelut ovat hieman hidastuneet alkukesän runsaista päivityksistä, sillä on ollut kaikenlaista tekemistä talon remontoimisesta, aina lasten pesäpalloiluun. Itsekin siinä sivussa hoitanut niitä tehtäviä, mitkä minulle kuuluukin ja ehkä on pientä motivaatio ongelmaakin ilmennyt noiden ötököiden suhteen. Kirvestä ei kuitenkaan ole vielä kaivoon viskattu, vaikka mieli olisi tehnytkin. Mutta näin tällä kertaa täällä Sushrajalla. Hommat jatkuvat ja samoin päivitykset tänne blogillenikin, kun on taas mistä naputella.