Laiskanmiehen itämainen kanakeitto ja makutestailua!

Ei bloggailu ole taaksejäänyttä, vaikka siltä voisi vaikuttaakin. Kesän tultua on monenmoisia kiireitä ja ajankäytön päällekkäisyyksiä ilmennyt. Toinen rakkaani harrastus pesäpallo on myös vaatinut aikansa, joten aina ei ehdi tekstiä naputtamaan täälläkään. Niin kiirehän on tosiaan turha käsite, sillä puhtaasti kyse on omien aikataulujen organisointi vaikeuksista. Noh, kohta sekin muuttuu ja toiset asiat nousevat tärkeysjärjestyksessä omaan arvoonsa, sillä... Hieman alkaa jännitys nousta melkoisiin atmosfääreihin, kun työkentille paluu on lähempänä, kuin pitkilleen. Ylihuomenna koittaa ensimmäinen työvuoro reiluun vuoteen, joten perhosia vatsassa on takuulla. Ainakin minusta tuntuu vahvasti siltä, että olen unohtanut kaiken sen, mitä työmaalla tehdään, mutta voi olla myös varmaa, että eivätköhän ne entuudestaan opitut asiat nopeasti palaudukin, uskon näin. Jotain hyvää tuli kuitenkin eilen kokkailtua pitkästä-aikaa, niiden perinteisten pöperöiden sijaan. Siitä laitettakoon pienimuotoinen resepti tännekin. Jokainen voi aineksia ja suhteita muuttaa mielensä mukaan kokkaillessaan omia keittojaan, mutta tässä on mielestäni takuuvarma ja toimiva sellaisenaan.

Laiskanmiehen itämainen kanakeitto
- 900 g maustamattomia tai maustettuja kanasuikaleita.
- 2 rkl öljyä
- 2 rkl currya
- 2 rkl harissaa
- 2 tl inkiväärimurskaa
- 10 kpl kaffir-limen lehtiä hienonnettuna.
- chilijauhetta omanmaun ja sietokyvyn mukaan. Mieluiten kuitenkin annuumia.
- 4 kynttä valkosipulia.
- 2 kpl kalaliemikuutiota
- vettä reilu litra
- 2 pss. herne-maissi-paprikaa
- 1 kg perunasipulisekoitusta
- 2dl kookosmaitoa
- Ananaspalat mehuineen
- suolaa tarvittaessa lopuksi

Laita kattila kuumenemaan liedelle ja lisää öljy sekaan, kun kattila on tarpeeksi kuuma. Lisää joukkoon valkosipulit hienonnettuna ja kaikki muut mausteet. Kun mausteet ja valkosipulit ovat hieman tekeytyneet kattilassa, voit lisätä kanasuikaleet maustumaan kattilaan sekaan. Levyn ei tarvitse olla liian kuuma, etteivät mausteet pala kattilanpohjaan kiinni. Sekoita hyvin mausteet ja kanasuikaleet keskenään sekaisin melkein kypsäksi. Lisää joukkoon ananasmehu purkista ja hauduta hetki, minkä jälkeen voit lisätä herne-maissi-paprikat sekaan, sekä kalaliemikuutiot. Perunasipulisekoitukset voit heti lisätä perään ja lisätä vähitellen vettä mukaan. Lisää vettä sen verran, että ainekset peittyvät, mutta liemestä ei tule liian runsas määrältään. Lopuksi lisää kookosmaito joukkoon ja maista suola. Itse jouduin hiukan lisäämään suolaa, ettei liemi jää liian tuimaksi, kuten meillä päin sanotaan. Tuima voi toisella puolella Suomea olla suolainen, joten varovaisesti sen käytön suhteen, niin hyvä tulee. Tarjoile keitto patongin ja valkosipuli-tuorejuuston kera, niin kyllä toimii, ja jos liian vähän on poltetta, niin lisää keitto-annokseesi chilijauhetta omantunnon mukaan lisää. Toimii erittäin hyvin myös talkooruokana, sillä ainekset ovat edulliset ja ruoka on hyvää jokaisen mielestä. Ruokajuomana toimii ihan perinteinen keppana, tai raikas maito.

Makutestailua chilejä pureskellen

Alma Paprika
Odotukset sellaiset kohtalaisen suuret, sillä kyseessä on koskaan maistamani ensimmäinen Alma. Hedelmähän on kypsynyt punaisena sellaisen pari viikkoa kasvissa kiinni, joten kyseessä on takuulla kypsä hedelmä ja siemenet jatkokasvatuksia silmälläpitäen itäviä. En koskaan ole tykännyt arvostella chilejä +/- tyyliin, joten suusanallinen ilmaisu sopii hyvin minun pirtaani.

Siemenet talteen otettuani luonnollisesti vuoro oli laittaa hedelmä suuhun, ja pureskella. Hedelmälihan ollessa paksua, oli sisältö mukavan pirskoutuvaa ja mehukasta, aavistuksen pubemainen. Maku hieman makean paprikamainen. Tulisuus ei ollut suuri, mutta selkeästi sen saattoi erottaa, ei kuitenkaan sellainen, että olisi suinkaan syljettämään käynyt. Aloittelijalle erittäin hyvä chili, miedolla tulisuudellaan, sekä yllättävän runsassatoiseksikin voisi luonnehtia. Sopii käyttötarkoituksellaan hyvin, myös grillaukseen juustoineen ja pekonikuorrutuksineen, sekä tietysti siivutettuna salaatteihin pientä potkua antamaan. Itse tulisia chilejä kasvattaneena voin luonnehtia, että sopii testauksen arvoiseksi chiliksi hyvinkin.

Purple Serrano
Hieno ja koristeellinen kasvutapa ei aina lupaa paljoa. Kauniit kukat ja syvä purppuramainen raaka hedelmä ovat ensimmäinen tuttavuus. Kypsyessään chili muuttuu kuitenkin punaiseksi, kuten pitikin. Muoto on kaukana Serranosta, mikä muistuttaakin enemmän samansukuista chiliä Jalapeñoa muodoltaan. Korkkaantumista ei tässä ollut havaittavissa kypsyessään, kuten Jalluissa on tapana ollut tulla. Hedelmää pureskellessa mukava rapsakkuus ja pirskoutuva mehukkuus on läsnä. Raikkaus on myös vahva tuntuma ensivaikutelmana, mutta hieman lisää pureskellessa todellisuus tulee esiin. Vaikka kyseessä on suhteellisen mieto lajike, tulee ikävä kielenkärkipolte voimakkaana päälle. Todella kitkumainen polte, eikä missään nimessä miellyttävä. Maku jälkeenpäin, kun hento paprikamaisuus on ohi, niin on todella karvas mieleeni. Miedosta tulisuudestaan huolimatta, kyseessä ikävän makuinen jälkikaiku. Ei toimi tuoreeltaan ei, ei ainakaan minun suussani. Silti vaikka kyseessä on paha jälkimaku, en voi sanoa että kyseessä olisi turha tuttavuus, sillä voisin uskoa, että toimii erittäin hyvin kuivattuna, ja nimenomaan jauheena kanaruokien ja kastikkeiden maustamisessa. Rehellisesti sanottuna olen maistanut paljon parempia lajikkeita, joten tuskinpa suurta jalansijaa saa jatkokasvatuksissani myöhemmin. Kanaruoissa edelleen käytän muita annuumeita, kuten Thai Rawitia ja muita Cayenne tyyppisiä chilejä, sillä tämä ei vaan puraissut maultaan, vaikka kaunis onkin hapitukseltaan. Näin tällä kertaa ja tarinat jatkuvat myöhemmin.

Pari kuvaa loppuun!

Chililaiturin pubet

Fatalii White, C.chinense