Kuten otsikkokin sen kertoo, niin ensimmäinen tämän kevään Tepin Guatemalan marja on kypsä vihdoin. Melkoisen hidas on tämä kypsyttelemään marjojaan, tosin niitä nyt vielä siinä ole, kuin pari. Kohta siitä saa pienen maistiaisen kuitenkin ja niitä siemeniä itselleni ja ehkä jollekin toiselle kasvattajalle. Kasvi on vielä ikkunalla ja odottaa ulospääsyä, jahka ukolla viimeisetkin työkiireet loppuu työrintamalla.
Pari Lancen marjaakin tuli poimittua puskasta, kun katsoin, että alkavat muutamat jo hieman nahistuakin. Marjat auki ja kuivumaan ja ilma muuta siemenet talteen. Tuli tästä puheeksi tuolla chilifoorumillakin, että on erittäin sotkeva tuo väriaine tässä marjassa, joten kannattaa ensin kuivatella, ennen kuin siemeniä alkaa poistaa.
Muutaman kuvan kävin tänään räpsimässä tuolta kasvihuoneestakin, kun ilokseni voin todeta pitkästä aikaa, että torjunta-aine tuntuu toimivan melkoisen hyvin. Ainut epätietoisuuden herättää kysymys, että joudunko tuota "Herpiilisidiä" käyttämään kauden loppuun saakka? Toivottavasti en! Eipä silti, että kyseessä olisi vahva myrkky, mutta olisihan se kiva päästä kasvattamaan noita kasveja kahden tuholaisvuoden jälkeen täysin puhtaita kasveja.
Ja sitten niitä kuvia muutama tähän, josta voi huomata sen, että pätkimisen ruiskuttelujen jälkeen on jälleen positiivista katseltavaa jopa noissakin plantuissa!
Nagassa silminnähden virkeämpää kasvua ja ennen kaikkea niitä nuppujakin on taas ruvennut ilmestymään, hjuva niin. ;)
Samoiten tämä toinen lastensarjan chinense alkaa näyttää paljon paljon paremmalta. Vielä on kesää jäljellä, joten vielä on toivoa siitä sadostakin. Täytyypä laittaa seuraavalla kertaa vähän jäykemmän lannoitteet veteen. Nyt mennään sellaisilla EC-luokkaa 2.0 - 2.3.
Aivan samaa voi sanoa kai tästäkin. Niin pitkään, kun ei uutta tuhoa näy ja kesää kokonainen jäljellä, niin toivoakin voi kutsua kylään.
Viime kesänäkin tätä kasvoi täällä, mutta muutamaa kukkaa enempää en siitä koskaan saanut. Ongelmat olivat aivan samat, kuin nyt. Nyt siinä on kuitenkin niitä nuppuja useampi, joista voisi muutaman hedelmänkin myöhemmin saada. Noh! Odotellaan ensin niitä kukkia.
Viimeiseksi tässä kuviin pääsee CAP 505, joka on kaiketi villi frutescens. Syöty ja pahasti vioittunut kasvi on tykännyt katkaisuhoidosta ja ruiskuttelusta kummasti. Kertokaapa viisaammat, että olenko noiden ruiskuttelujen orja koko kesän? Toki voisin niitä tuholaisiakin hommata tuonne ruokailemaan myös.
Niin kauan kuin jatkat ruiskuttelua pysyy punkkikanta siedettävänä. Jätäpä kokeeksi kuukaudeksi ruiskute pois.
VastaaPoistaTai älä sittenkään.
Eli pitänee keksiä aavistuksen halvempi versio tuolle Jaakontaijalle. Pitää mennä tämä kausi sitten näin vissiin! :O
VastaaPoista