Kesän lämpöennätykset on rikki laitettu, että heilahtaa. Oli siis todella lämmin päivä, kun ulkosalla tarkeni puuhastella t-paitasillaan. Mittaria, kun erehdyin vilkaisemaan, niin lähes 21 astetta näytti lämpötila varjossa. Kasvihuoneessa kasveja ruukuttaessa tuli jopa hikikin, kun sisällä lämpöä 37 ja risat. Mini/maximi lämpöjä olen seuraillut muutamia päiviä kasvien ollessa kasvihuoneessa, eivätkä yölämmöt ole alle + 13 juuri menneet, vaikka yöpakkasia on jokunen ollut. Hyvä siellä on jo kasvien olla! Näyttääpä siltä, että kohta saa kuplamuovitkin nostaa ylös. Ehkä ei kuitenkaan vielä, sillä nollakelejäkin on lupaillut sunnuntain vastaiselle yölle.
Kuten jokainen päiväkirjaani lukeva on huomannut, että olen taas ötököiden kanssa saanut tapella tälläkin kaudella. Elukka on niin pieni, etten sitä ole koskaan saanut silmiini, ennen kuin eilen makrolla kuvatessa chilinlehtiä satunnaisesti. Niin pieni se on, ettei siitä tahdo minunkaan kameralla saada mitään tolkkua. Alla kuitenkin siitä jonkinlainen otos. Vahvasti epäillyttää, että kyseessä on kuitenkin Pegoniapunkki (Polyphagotarsonemus Latus), eikä peltolude, jota viime kesänä jo muutaman kasvattajan kanssa spekuloitiin.
Vioitus:
§aiheuttavat epämuodostunutta kasvua ja kitukasvuisuutta imemällä
kasvinesteitä
§elävät ja aiheuttavat vioitusta varsinkin kehittyvissä
kasvinosissa: nuorissa lehdissä, nupuissa ja kasvupisteissä. Begoniapunkki
elää myös lehtien alapinnoilla.
§lehdet käpristyvät, laikkuuntuvat ja tulevat
ruskeiksi
§ruskeita korkkiutuneita läikkiä voi muodostua lehtiruotiin, varteen ja hedelmiin
§vioittuneet lehtisilmut, kukkanuput ja kukat jäävät usein
aukeamatta (kuivuvat)
§avautuneiden kukkien terälehdet laikullisia ja epämuodostuneita
Lainattu Marika Linnanmäen tekstistä "Koristekasvien Punkit". http://www.kauppapuutarhaliitto.fi/kauppapuutarhaliitto/kplry.nsf/532d131a1644d842c2256c08003342c4/405056711c5f393ac22575e1002b8c46/$FILE/Tarkkailu.ppt
Muutama iljettävä kuva vahingoittuneista kasveista paikallaan, joista epämuodostumisa on havaittavissa.
Tänään muutamia kuvia tuli myös ottaneeksi, kun kasvihuonetta täyttelin muutamilla hydrokasveilla. Kaikista en kuitenkaan ottanut kuvia tällä kertaa, vaan hydrokasveista kuviin pääsi ehkä se kaikkein arvokkain chili.
Ei mikään kaunistus enää, jos koskaan on ollutkaan, mutta parhaimmillaan siinä oli kukannuppuja tulollaan monta kymmentä. Luulinkin jo jossain vaiheessa, että saan siitä kukat ja marjat kasvamaan ensimmäistä kertaa kasvin kasvuaikana. Kuten viimekaudella ja tälläkin kaudella se on tullut todettua, että ötökät ovat pilanneet monta kasvia, niin myös tämänkin ja monta olen joutunut viskaamaan tunkiollekin. Tätä en vain raaski millään heittää, sillä toivoa ja tunnetta kasvia kohtaan on niin paljon. Radikaalia leikkausta en myöskään uskaltaisi käydä tekemään, sillä uutta versoa kasvaa noiden epämuodostuneiden kasvustojen seassakin. Jaakontaika, mäntysuopa, rypsiöljy ja vesi yhdistelmää olen käyttänytkin jo pariin kertaan ja hyviä kokemuksia tuosta sekoitteesta on jo havaittavissa nopealla aikavälilläkin, kuten nämä allaolevat kuvatkin sen osoittavat.
Valitan tuon oikeanpuoleisessa kuvassaolevan tekstin väärin nimettyä lajiketta. Oikea on kuitenkin tuo Wild Brazil ja sama kasvi on siis kyseessä.
Muutama muukin otos tältä päivältä on paikallaan. Näissä muutamissa kasveissa ei silmin havaittavaa ötökkäongelmaa ole nähtävissä, eikä toivottavasti enää tulisikaan.
Kohtalaisen isoksi risukoksi on kasvanut tämäkin chaco, mutta ainoastaan muutamia marjoja se on koko ikänsä aikana antanut.
Kevään uusiin chacoihin kuuluva kasvi aloitti uudelleen kukkimisen kasvihuoneeseen siirtämisen jälkeen. Tämäkin kasvi kärsi jonkinaikaa sitten ötököistä, mutta latvomisen jälkeen kasvu on ollut erittäin nopeaa ja terveen näköistä.
Mukavan näköinen CAP 498 C.praetermissum odottaa juurilleen lisää turvetta. Kasvi putosi siirtäessä ylösalaisin, muttei onneksi vioittunut siinä, vaan turpeet valuivat ainoastaan pitkin piennarta. Kivasti haaroittunut yksilö, muttei ainoatakaan nuppua ole tehnyt. Niitä siis odotellen! :)
Vaikka päivä oli kesäisen lämmin, niin hieman pitänee odotella tomaattien ulosvientiä. Yöt saattavat olla hieman liian kylmiä vielä niille. Uskoisin kuitenkin parin viikon sisällä tomaattien jo viimeistään ulos siirtyvän, ellei jopa aikaisemminkin.
Voi voi. Ikäviä nuo öttiäiset. :/ Itse olen taistellut perinteisen vihannespunkin kanssa, mutta mitään hirveää tuhoa ne eivät onneksi ole ehtineet saada aikaiseksi.
VastaaPoistaSpruzilla olen myrkytellyt ja viime kerralla lisäilin myrkkyliuoksen sekaan mäntysuopaa. Mäntysuovalla toivoin olevan vaahtoavaa ominaisuutta, jolloin olisin saanut koko kasvin helposti myrkkyvaahtopilveen, jolloin kaikkien paikkojen kastuvuus oli varmempaa. No eipä tuo vaahtoontunut sumutinpullolla sumuteltaessa.
Tai eipä sitä edes sumutinpulloksi voi sanoa, roiskepullo ennemmin. Ikean 95c:n pullo. Honkkarista ostin vitosella ihan pumpattavan sumutinpullon, mutta se osottautui jopa tuota Ikean Vildbäriä huomattavasti huonommaksi sumuttajaksi. Pitäisi ostaa letkullinen, mutta hinta pomppaa heti laatua haettaessa.
Kunnollisia myrkkyjäkin tuossa katselin, mutta hintavia ovat. Helle ilmoitti hinnaksi 180-230€ (+alv) ja K-maatalous 360€. Agrimarketistakin kysäisin, mutta siellä oli vain 170€:n litran pullo Bioruiskute S:ää. Kyseistä ainetta löytää pienemmissä määrissä ihan Prismastakin.
Helle tarjosi myös petopunkkejakin. 2000kpl kustantaisi 23€ (+alv) ja Biotukselta 40€ 750kpl. Aika määrät noita punkkeja ja torjunta pitäisi saada keskitettyä. Tuttu ammattitarhuri oli ostanut juuri jauhiaisluteita, jotka vaikuttavat paremmilta, joskin torjunta tulee viiveellä. Eli näyttää siltä, että pysyn nykyisissä. :P
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaTuolla Spruzillahan on periaatteessa ihan sama vaikutus, kuin herpiilisidilla, kun lisää vaan rypsi- tai rapsiöljyä ja mäntysuopaa. Olen kyllästynyt pikku hiljaa noihin kaikkiin myrkkyihin ja niiden käyttöön, kun varoajat on otettava aina huomioon. Noitahan pystyy tuon käsittelyn jälkeen syömään vaikka heti, kun pesasee vaan. Melkein luomua tuo myrkky. :)
VastaaPoistaOon samaa mieltä. Mitä järkeä harrastelijan on myrkyttää ympäristönsä ja samalla itsensä? Jos kerran noin ihmiselle vaaraton litku toimii edes jotenkuten, on mielekästä kokeilla ja käyttää vaikka joka päivä tarvittaessa kun ei itse saa samalla minkäänlaista myrkytysriskiä. Kun ei edes ole kallista.
VastaaPoistaMinkä myrkyn tehoaine on herpiilisidi? Google ei tunnistanut ainetta, eikä sitä myöskään löytynyt Tukesin kasvinsuojeluainerekisteristä.
VastaaPoistaJoo, se onkin Bluesmanin ristimä nimi tuolle litkulle, jonka taisi Herpiili löytää jostain. Siihen tulee Jaakontaikaa, rypsi- tai rapsiöljyä, mäntysuopaa ja vettä. Noista tehdään mixeri ja suihkutellaan myrkyn tapaan. Chilifoorumilta löydät siitä enemmänkin tietoa ja puhetta.
VastaaPoista