Kertomusta chilien ja muiden puutarhatuotteiden kasvatusten ihmeellisestä maailmasta.
torstai 7. maaliskuuta 2013
Viimeisimmät tulokkaat
Koska chilinkasvatus on parhaimmillaan hienoa yhteistyötä kanssakasvattajien kanssa, ovat niistä viimeisimmät vaihtochilikaupat nähtävissä kuvassa etualalla. Vaikka nimet ovat laitettu esille, voi lajit kertauksen vuoksi käydä uudelleen läpi. Vasemmanpuoleinen baccatum, Aji Amarillo on minulle täysin mysteeri ja uusi tuttavuus. Chiliwiki kertoo tästä Amarillosta tällaista, joten odotettavissa on melko mukavan oloinen hedelmä ja kasvi, jos vaan jaksaa kasvaa ja tuottaa satoa.
Keskellä on Jamy, jota minun piti kasvattaa jo viime vuonna, mutta enpä koskaan saanut siemeniä pyytäneeksi. Tälle kaudelle piti myös laittaa kasvamaan, mutta loppujen lopuksi lajikelista kasvoi hieman suureksi, eikä näin ollen tilaa periaatteessa pitänyt olla. Näitä chilivaihtoja kun tykkää harrastaa, niin mukaan tarttuu sitten sellaista, mitä pitikin alunperin kasvattaa. Ei näitä raaskinut olla ottamattakaan, kun kyseessä on pienet ja nätit taimet. Kuvien perusteella tämä Jamy vaikuttaisi hyvin samankaltaiselta, kuin Aji Amarillo, mutta testaamalla ja kasvattamallahan ne erot löytää parhaiten. Ja tietysti ennen kaikkea maistamalla!
Oikeanpuoleinen kasvi (Cajamarca, C.chinense) on minulle jo periaatteessa tuttu ennestään, mutta kypsäksi asti en kerennyt koskaan saamaan niitä hedelmiä. Sato jäi sellaiseksi purppuran värisiksi, ja kunnes nahistuivat jo sen näköisiksi, ettei suorastaan houkutellut maistaminenkaan enää. Värihän pitäisi kypsänä olla ihan punainen kuitenkin. Toki soseen seassa olisi ne hedelmät mennyt, mutta oli sen verran kuitenkin tavaraa muutenkin, ettei käyttöä ollut. Loppujen lopuksi chilikokoelmani karttui enemmän, kuin mistä olin luopunut. Tosin menihän noita ylimääräisiä pikkuruisia taimia isäni chilikasvatuksiin, jos vain hengissä säilyivät matkan koettelemuksista.
Kaikkiaan viimeisimmät itäneet kasvit näyttävät tällaisilta. Kasvua on tullut ihan mukavasti, vaikka eivät mitään jättiläisiä olekaan. Kohta voisi kokeilla muutamia kasveja taas laittaa hydroihin kasvamaan, niin kasvupyrähdyksiä voi tulla hieman reippaammin. Aurinkokin alkaa paistella jo siihen malliin, että tilaa saavat jälleen kasvatukset tuosta ikkunapöydästäkin. Eipä silti, ei tässä mihinkään hirveä hoppu edes ole. Meinasinpa tässä, että laittaisin viimeisen lajikkeen chileistä vielä itämään tälle kaudelle. Kyseessä on willi chili, eikä näin ollen väliä kasvaako jo millaiseksi ja miten satoisaksi puskaksi, kun varmaan talvetukseen menee joka tapauksessa. Kyseessä on Chilitepin Sonoran, C.annuum var. glabriusculum. Mitään aikaisempaa kokemusta ei tästä villistä olekaan, joten näin ollen mielenkiintoiselta lajikkeelta kuulostaa ja vaikuttaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kappas, kaikki yläkuvan chilit ovat kestosuosikkejani.
VastaaPoistaKyllä noissa baccoissa aikamoinen ero on, mutta sittenhän näet. Amarillo on kyllä hidas, joten anna ainakin sille lämpöä.
Cajamarcasta on kaksi satoisuudeltaan hyvin erilaista kantaa liikkeellä. Kumpaakohan sinulla on? Chiliwikiin kirjoitin noiden eroista ja löytyy se blogistanikin, jostakin.
Tuo viime kesänä kasvattamani Cajamarca on sitä tylppäkärkistä ja mitä ilmeisimmin sitä miedompaa mallia. Tästä en ole aivan satavarma, kun sain valmiina taimena. Uskoisin, jos nämä siemenet on peräisin Räyhikseltä, niin kyseessä on samaa tylppää.
VastaaPoistaMoitin jossain päiväkirjassani Aji amarilloa pliisuksi. Olen myöhemmin perunut puheeni ja todennut lajikkeen olevan mitä käyttökelpoisin baccatum. Etikkapikkelssinä on mainio, voi laittaa vaika vihreänäkin kypsien joukkoon ja silti maistuu. Kuivattunakin oikein käyttökelpoinen ja koska on suuripalkoinen, maustetta tulee runsaasti yhdestäkin kasvista.
VastaaPoistaJamy on kelpo bacca eikä liian tulinen vaikka salaattiin laittaisi.